Lihamuussi

Olin eräänä aamuna muistaakseni keittelemässä kahvia ja laittelemassa enemmän tai vähemmän likaisehkoja vaatekappaleitani semmoiseen pyörivään sähkökoneeseen, kun päähäni pälkähti kuvan nimi ja sangen kataleptinen (ei vainenkaan, valehtelin) impressio tästä kuvasta, siis siitä että mitä tahdon piirustaa. Mukava välillä näinkin päin. Yllättävän monta yksityiskohtaa olin kerrankin päättänyt ihan etukäteen, tiedä sitten, merkitseekö se kenenkään esteettisen elämyyn kannalta mitään. Voin olla itse ainoa, jonka mielestä tämä on todella jännittävä juttu. Kudoksien ikuistaminen on aina yhtä hankalaa, mutta harva asia on kyllä yhtä mukavaa kuin punaisen värin roiskiminen. Tätä viisautta olen vaalinut ennenkin ja jatkan aina vaan. Kudosperversioni ovat kuitenkin aika vahvat, koska rakastan biologiaa, niin että tällaisia harjoituksenomaisia taidonnäytteitä lie tulevaisuudessakin luvassa. Pidetään jännitystä yllä, tahikka, tsuzuku, kuten japaneesi tähän toteaisi.